Pitkään on mielessäni pyörinyt perustaa blogi, koska koen asioiden esille ottamisen ja asioista keskustelemisen tärkeäksi asiaksi elämässä. Pidän jo treenipäiväkirjaa, mutta mielessäni velloo niin monia asioita punttisalin ja bodausharrastuksen (jotka tosin ovat tuikitärkeitä asioita elämässäni) ohella, joten päätin nyt aloittaa tällaisen blogin pitämisen, jossa voin pohtia elämää ja olemista niin kuin minä ne näen.

Yhteiskunnalliset asiat ovat aina kiinnostaneet minua. Minusta on tärkeää tietää mitä yhteiskunnassamme tapahtuu, niin politiikassa, arvomaailmassa ja suomalaisten yksittäisten ihmisten elämässä. Tieto on valtaa, sen olen huomannut tarpoessani tässä elämässä eteenpäin. Tieto tekee meistä ihmisiä ja erottaa meidät eläimistä, mielestäni tietoa ei koskaan voi olla liikaa. Tieto itsessään kuitenkin on arvotonta, ilman sen kriittistä analysointia. Tietoa näet on helppo manipuloida ja sitä voi käyttää väärin. Siihen kai tällä blogilla haluan puuttua, mennä sen alkuperäisen totuuden jäljille asiassa kuin asiassa.

En kirjoita tätä minkään ihmisryhmän tiettynä edustajana, en rodullisista syistä, en valtion virkamiehenä, joka olen työni puolesta, vaan kirjoitan tätä yksinkertaisesti ihmisenä. Sen myönnytyksen olen itselleni tehnyt, että kirjoitan tätä myös suomalaisena.

Aloitin kirjoittamalla olen suomalainen. Ja ennen kuin ihmiset hyppivät barrikadeille huutamaan hienoja sanoja kuin "nationalisti" tai "rasisti", pidän itseäni suomalaisena. Mitä muuta olisin? Asun Suomi -nimisessä valtiossa, äiti ja isä ovat kasvattaneet minut suomalaiseen kulttuuriin ja olen elänyt suomalaisessa yhteiskunnassa koko elämäni. Miksi en voisi kutsua itseäni ylpeästi suomalaiseksi? Miksi en saisi rakastaa Suomea ja suomalaista yhteiskuntaa sellaisena kuin se on?

Minusta on alkanut viime aikoina tuntumaan, että suomalaisuudesta tehdään kirosanaa. Ikään kuin minun pitäisi hävetä sitä, että olen suomalainen. Sitä näkee median palstoilla, kuulee ihmisten suusta. Suomalaisuutta yritetään väkisin ajaa pois meistä, ikään kuin se olisi paha, josta olisi päästävä eroon. Siihen tulen varmasti palaamaan monesti tässä blogissa. Mielipiteeni saattavat ärsyttää joitakin, jopa vihastuttaa, mutta ne ovat minun mielipiteitäni ja olen aina valmis seisomaan sanojeni takana.

Mikä siis on tämän blogin ydin? Yksinkertainen, mutta niin monimutkainen asia kuin yhteiskunta, jossa elämme. Siihen aion paneutua.